Minna Haavisto. Kirjoittaja on tekniikan tohtori, joka pyrkii parantamaan koulujen ja päiväkotien sisäilmaolosuhteita Porin teknisen lautakunnan jäsenenä.
Suomen koulurakennukset ovat ilmanvaihdoltaan varsin eritasoisia. Uudisrakennuksissa ilmanvaihto suunnitellaan yleensä lähtökohtaisesti tehokkaaksi, jolloin rakennusten sisäilma on lähes yhtä raikasta kuin ulkona. Monissa vanhoissa rakennuksissa ilma taas vaihtuu todella huonosti. Huono ilmanvaihto edesauttaa sairauksien leviämistä ja kerryttää luokkahuoneisiin hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia, jotka puolestaan vaikeuttavat keskittymistä.
Osassa vanhoja koulurakennuksia on onneksi tehty perusteellinen ilmanvaihtoremontti, joka tuo niiden ilmanvaihdon lähelle uudisrakennuksen tasoa. Oman lapseni 60-luvulla rakennetussa koulussa tehtiin joitakin vuosia sitten tällainen täydellinen ilmanvaihtoremontti. Remontin jälkeen lainasin opettajalle Aranet4-hiilidioksidimittarin ja pyysin häntä ottamaan kuvia lukemista tuntien lopussa. Lukemien perusteella luokkahuoneen ilmanvaihto oli kunnossa ja sisäilman laatu pysyi hyvällä, alle 800 ppm:n tasolla koko päivän, vaikka lapseni luokalla oli yli 20 oppilasta.
Kotikunnassani Porissa uusiin koulurakennuksiin asennetaankin rakentamisvaiheessa hiilidioksidipitoisuuden seurantajärjestelmä, jonka avulla ilmanvaihdon toimivuutta ja riittävyyttä voidaan tarkkailla. Myös uusittujen ilmanvaihtojärjestelmien toimivuutta voidaan vielä parantaa esimerkiksi älyohjauksella, joka reagoi huoneilman hiilidioksidipitoisuuteen. Pitoisuuden noustessa tilassa liian korkealle, sen ilmanvaihtoa tehostetaan väliaikaisesti, kunnes CO2-pitoisuus lähtee selvään laskuun. Lisääntyvää energian kulutusta voidaan kompensoida myös uusilla ja jatkuvasti kehittyvillä lämmön talteenottoratkaisuilla.
Valitettavasti Suomessa on edelleen paljon kouluja, jotka vielä odottavat peruskorjausta ja ilmanvaihtoremonttia. Kuntatalouden niukkuus laittaa nämä investoinnit kilpailemaan monien muiden tarpeiden kanssa. Lapset on helppo jättää odottajan rooliin, kun muut tärkeämmäksi koetut investointikohteet menevät toteutuksessa edelle. Ilmanvaihtoon panostaminen olisi yhteiskunnan näkökulmasta kannattava investointi, mutta sen säästövaikutukset eivät välttämättä näy samassa rahapussissa, joista investointikustannukset menevät. Tämä johtaa osaoptimointiin, kun kokonaisuutta ei huomioida.
Yritysmaailmassa investoinneille lasketaan takaisinmaksuaika, jonka perusteella niiden kannattavuutta arvioidaan. EK:n arvion mukaan yhdestä sairauslomapäivästä aiheutuu työnantajalle noin 370 € arvoisen työpanoksen menetys, kun taas ilmanvaihtoremontin kustannus on luokkaa 1 000 – 2 000 €/oppilas. Hyvällä ilmanvaihdolla voidaan tutkitusti vähentää hengitystieinfektioita Jos lasten työssäkäyvät vanhemmat välttävät kukin yhden, kolme sairauslomapäivää aiheuttavan infektion, on koulurakennuksen ilmanvaihtoremontin takaisinmaksuaika yhteiskunnalle alle vuosi. Tätä voi pitää todella kannattavana sijoituksena.
Vuonna 2022 pelkästään kunta-alalla sairauspoissaoloista aiheutui lähes miljardin euron kustannukset. Yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen aiheuttajista oli hengitysteiden kautta tarttuvat infektiot. Kouluista ja päiväkodeista nämä taudit leviävät koteihin ja lasten vanhempiin. Siksi infektioiden torjunta kannattaa aloittaa koulumaailmasta. Ilmanvaihdon parantaminen tarjoaa tähän yksinkertaiset keinot.
Vauhditetaan siis nyt koulujen ilmanvaihdon parantamista lainsäädännön avulla – allekirjoita sinäkin kansalaisaloite puhtaan sisäilman puolesta!