Lakiehdotus
Tartuntatautilakiin lisätään pykälä:
56 a §. Ilmavälitteisten tartuntatautien torjunta
Ilmavälitteisesti tarttuvien yleisvaarallisten, ilmoitettavien ja muiden tartuntatautien leviämisen estämiseksi perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen järjestäjän, varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetun päiväkotitoiminnan järjestäjän, yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetun yliopiston, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitetun ammattikorkeakoulun, lukiolaissa (714/2018) tarkoitetun lukion, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen koulutuksen järjestäjän, yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016) tarkoitetun yleisen kirjaston ylläpitäjän sekä liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) alaan kuuluvassa henkilöiden kuljettamisessa on huolehdittava huonetilojen tai liikennevälineen sisäilman tartuntaturvallisuudesta ja tässä tarkoituksessa seurattava sisäilman hiilidioksidipitoisuutta siten, että se on jatkuvasti jokaisen huonetilan tai liikennevälineen käyttäjien nähtävillä ja automaattisesti kirjautuu lokitiedostoon ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään julkiseen tietokantaan
Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mittaus osoittaa hiilidioksidipitoisuuden ylittäneen toistuvasti 800 miljoonasosaa yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuutin ajan, samassa momentissa tarkoitetun vastuutahon tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin ilmavälitteisten tautien leviämisen estämiseksi tilassa.
Aluehallintovirastolla on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten oikeus päästä tarkastamaan 1 momentissa tarkoitettuja tiloja, toimintaa ja laitteita tässä pykälässä asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Milloin huonetilojen tai liikennevälineen sisäilman hiilidioksidipitoisuus on toistuvasti ylittänyt 800 miljoonasosaa, aluehallintovirastolla on oikeus määrätä ilmanvaihtoa täydennettäväksi määräyksessä täsmennettävät vaatimukset täyttävin koneellisin ilmanpuhdistimin tai muilla tilaan soveltuvilla keinoilla.
Perustelut
Tiivistelmä
Tässä kansalaisaloitteessa esitämme lakiehdotuksen, jonka avulla voimme ehkäistä ilmavälitteisesti leviäviin tauteihin sairastumista. Tämä tapahtuu huolehtimalla julkisyhteisöjen omistamien ja hallitsemien tilojen ilmanvaihdoista sekä tarvittaessa myös ilmanpuhdistuksesta. Ilmanvaihdon ja -puhdistuksen teho virusmäärien vähentämiseksi hengitysilmasta on todettu useissa tutkimuksissa. Rakennusten ilmanvaihdon parantaminen ja ilmanpuhdistus vähentävät infektioiden lisäksi myös muita terveysongelmia. Monissa Euroopan maissa onkin jo otettu käyttöön ilmanlaatua koskevia lakeja tartuntojen ehkäisemiseksi. Nyt meillä on mahdollisuus saada tällainen lainsäädäntö myös Suomeen!
Johdanto
Huono ilmanvaihto aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tunkkaisen sisäilman hiilidioksiditaso on kohonnut haitallisen korkealle. Lisäksi ilmaan on kerääntynyt epäpuhtauksia, kuten viruksia ja bakteereja. Haitat olivat merkittäviä jo aiemmin, mutta edelleen jatkuva koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Koronatartuntojen välittömänä seurauksena muun muassa kuolemat, sairauspoissaolot sekä sairaalahoidon tarve ovat pysyvästi kasvaneet. Lisäksi SARS-CoV-2-koronavirus aiheuttaa monia komplikaatioita ja pidempiaikaisia terveyshaittoja. Näihin kuuluvat muun muassa verisuonitukokset sekä aivotapahtumat.
Jo ennen koronapandemiaa ilmavälitteisesti leviäviksi taudeiksi tunnistettiin esimerkiksi tuhkarokko ja tuberkuloosi. SARS-CoV-2-koronaviruksen ilmavälitteisestä leviämisestä oli selkeitä viitteitä jo pandemian alussa, mutta nyt tämän tartuntareitin ensisijaisuudesta on jo konsensus. Lisäksi vakuuttavaa tutkimusnäyttöä on kerääntynyt myös influenssan, MERS-koronaviruksen, RSV:n, rinoviruksen ja noroviruksen ilmavälitteisyydestä. Tämä tieto velvoittaa yhteiskuntaa välittömiin toimiin.
Pandemian ensimmäisen vuoden aikana saimme yhdessä painettua kaikkien ilmavälitteisesti tarttuvien tautien tartuntamäärät Suomessa alas. Tämä tapahtui osittain rajoituksilla, joiden pitkäaikainen käyttö ei ole eettisesti tai taloudellisesti kestävää. On kuitenkin olemassa useita sellaisia tartuntoja tehokkaasti vähentäviä keinoja, jotka eivät rajoita elämää ja joiden tehokkuudesta on viime vuosina kertynyt runsaasti tieteellistä näyttöä. Puhtaasta sisäilmasta huolehtiminen on näistä keinoista kustannustehokkaimpia. Ilmanvaihto ja -puhdistus vähentävät virusten ja muiden epäpuhtauksien määrää sisäilmassa, jolloin hengitysilma saadaan lähemmäksi raikasta ulkoilmaa ja todennäköisyys sairastua on pienempi.
Ilman hiilidioksidipitoisuus on yksi tärkeimmistä sisäilman laadun mittareista. Pääasiallinen hiilidioksidin lähde sisätiloissa on ihmisten hengitys. Korkea hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä, päänsärkyä ja työtehon alenemista. Lisäksi hiilidioksidin määrä kertoo ihmisestä peräisin olevien epäpuhtauksien kertymisestä sisäilmaan. Hiilidioksidimittauksen avulla voidaan varmistaa, että tilan ilmanvaihto toimii asianmukaisesti. Tämän vuoksi esitämme seuraavaa:
- Julkisen liikenteen, koulujen, päiväkotien, yleisten kirjastojen, yliopistojen ja muiden julkisyhteisöjen omistamien tai hallitsemien tilojen ylläpitäjiä velvoitetaan huolehtimaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien pysymisestä asetetun raja-arvon alapuolella.
- Ensisijainen keino hiilidioksidipitoisuuden pitämiseksi raja-arvon alapuolella on tehokas ilmanvaihto.
- Raja-arvon ylittyessä tiloissa tulee ottaa väliaikaisesti käyttöön ilmanvaihdon lisäksi ilmanpuhdistimia tai muita ilmavälitteisiä tartuntoja estäviä toimia
Näillä keinoilla voimme merkittävästi vähentää ilmavälitteisesti tarttuvista taudeista aiheutuvia haittoja, kuten sairauspoissaoloja, pitkäaikaisia sairastumisia ja kuolemia. Lisäksi muiden suojakeinojen teho on merkittävästi parempi yhdistettynä tehokkaaseen ilmanvaihtoon. Esimerkiksi yksilön käyttämä hengityssuojain toimii tehokkaimmin tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Tämä mahdollistaa myös infektiotautien riskiryhmille täysimittaisen osallistumisen yhteiskuntaan. Hyvä ilmanvaihto tarkoittaa puhdasta ja turvallista hengitysilmaa, johon meillä jokaisella tulisi puhtaan veden tavoin olla oikeus.
Ilmavälitteisesti leviävät taudit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhteiskunnassa
SARS-CoV-2, influenssa ja flunssavirukset leviävät hengitysilmassa hienojakoisina aerosoleina. Aerosoleja syntyy, kun ihmiset hengittävät, puhuvat, yskivät tai laulavat. Hengityksen ja puhumisen tuottamat aerosolit kerääntyvät sisätiloihin, aivan kuten tupakansavu, mutta huomaamattomasti. Sisätiloissa, joissa ilma vaihtuu huonosti, aerosolit voivat leijua ilmassa tunteja. Huono ilmanvaihto ja sen aiheuttama tunkkainen ilma edistävät siis virusten leviämistä.
Aikuiset sairastivat jo ennen koronapandemiaa vuodessa keskimäärin kaksi–kolme hengitystieinfektiota ja lapset keskimäärin kuusi hengitystieinfektiota. Koronapandemia on moninkertaistanut tartuntataudeista aiheutuvat haitat. Syksyllä 2021 Suomessa luovuttiin koronarajoitusten lisäksi myös lähes kaikista muista torjuntatoimista. Tämän jälkeen koronan tartuntamäärät lähtivät voimakkaaseen nousuun ja ovat pysyneet huomattavan korkealla tasolla jätevesiseurannan ja kuolleisuuden perusteella.
Ylikuolleisuus oli vuonna 2022 historiallisen korkealla. Arviot koronan osuudesta ovat vaihtelevia, mutta asiantuntijat ovat yksimielisiä sen merkittävästä roolista kuolleisuuden nousussa. Lasten ja nuorten riski kuolla akuutin koronatartunnan seurauksena on aikuisiin verrattuna pieni. Siitä huolimatta korona on noussut mm. Yhdysvalloissa lasten yleisimmäksi infektioperäiseksi kuolinsyyksi ja kahdeksanneksi kaikista lasten kuolinsyistä. Koronan lisäksi esimerkiksi influenssaan ja sen aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee Suomessa vuosittain satoja tai jopa tuhansia ihmisiä.
Kuolleisuus on koronan ja muiden ilmavälitteisesti leviävien tautien haitoista vain jäävuoren huippu. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 10–20% koronaan sairastuneista kärsii pitkittyneen koronautaudin eli long covidin oireista. Oireisiin kuuluvat muun muassa voimakas uupumus, hengenahdistus, muistin heikkeneminen ja keskittymisvaikeudet. Lukuisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että koronainfektiot altistavat immuunijärjestelmän häiriöille, elinvaurioille sekä sydän- ja aivotapahtumille. Pitkäaikaisesti voi sairastua, vaikka akuutti koronatauti olisi ollut oireeton. Lisäksi long covidin riski kasvaa jokaisen uuden infektion seurauksena. Long covidiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa.
Myös lapset ovat riskissä saada pidempiaikaisia oireita. Lapsilla oireilu voi tarkoittaa esimerkiksi haju- ja makuaistin muutoksia, hengitys- ja suolisto-oireita, uupumusta, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia tai vakavampia oireita, kuten sydänlihastulehduksia. WHO onkin kehottanut sekä valtioita että yksilöitä jatkamaan koronan torjuntaa.
Isossa-Britanniassa työvoiman ulkopuolelle sairauden vuoksi jääneiden määrä nousi rajusti pandemian alun jälkeen, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Merkittävän osuuden tästä noususta on arvioitu johtuvan long covidista. Yhdysvalloissa on puolestaan arvioitu, että vuonna 2022 koronan sairauspoissaolot vastasivat jopa 2,6 prosentin vuotuisen työpanoksen menetystä.
Suomessa Työterveyslaitos on arvioinut, että kunta-alan poissaolojen merkittävä nousu johtuu todennäköisesti koronasta. Kelan tilastot tukevat tätä tulkintaa. Arviota koronainfektioiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä ei ole tehty, mutta jos suuruusluokka olisi sama kuin muissa maissa, tarkoittaisi se miljardien eurojen menetystä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yhden päivän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle keskimäärin 370 euroa, joten jo pienellä sairauspoissaolojen vähenemisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Voimme estää tautien leviämistä puhtaan ilman avulla
Ilmanvaihdon ja -puhdistuksen teho hengitysilman virusmäärien vähentämiseksi on todettu useissa tutkimuksissa, myös Suomessa. Ilmatieteen laitoksen, HUSin, Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ilmanvaihto ja ilman puhdistaminen laskevat ilman viruspitoisuuksia merkittävästi. VTT:n tutkimusten mukaan viruspitoisuutta voidaan vähentää ilmanvaihdolla jopa 90%. Aalto-yliopiston tutkimuksessa ilmanpuhdistimet suojasivat tehokkaasti ilmavälitteisiltä taudinaiheuttajilta.
Rakennusten ilmanvaihdon parantaminen ja ilmanpuhdistus voivat vähentää hengitystieinfektioiden lisäksi myös muita terveysongelmia. Ilmanlaadun tiedetään vaikuttavan mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, hengitystiesairauksiin ja syöpäriskiin. Ilmanlaadun on todettu vaikuttavan myös oppimiseen ja työtehoon. Lisäksi ilmanvaihdolla voidaan vähentää tunkkaisesta ilmasta johtuvaa väsymyksen tunnetta, päänsärkyjä, keskittymisvaikeuksia ja allergiaoireita.
Tällä hetkellä WHO suosittelee ilmanvaihdon tehostamista yhtenä tärkeimmistä torjuntakeinoista koronavirusta vastaan. Yhdysvalloissa terveysviranomainen (CDC) suosittelee ilmanvaihdon tehostamista, ilmanpuhdistimia ja hiilidioksidimittareita sisätiloihin. Arvostetun tiedelehti Lancetin koronatyöryhmä on toistuvasti suositellut ilmanvaihtoa ja -puhdistusta paitsi koronan torjuntaan, myös tuleviin pandemioihin valmistautumiseen. Belgiassa ja Ranskassa on jo voimassa lainsäädäntö julkisten tilojen ilmanlaadun seuraamiseksi ja ilmanvaihdon parantamiseksi. Ilmanvaihtoa ja ilmanpuhdistimia on hyödynnetty koronatartuntojen vähentämiseksi Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa jo pitkään. Näissä maissa koronakuolleisuus on jäänyt huomattavasti alhaisemmaksi kuin Suomessa.
Sisätilojen puhtaan ilman varmistaminen vaatii selkeät tavoitteet, ohjeistukset ja seurantajärjestelmän. Koska taudinaiheuttajat leviävät uloshengitysilman mukana, voidaan hiilidioksiditasoa käyttää välillisesti arvioimaan taudinaiheuttajien määrää sisäilmassa. Mitä lähempänä ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta sisäilma on, sitä vähemmän se sisältää uloshengitysilmaa ja siten mahdollisia taudinaiheuttajia.
Tautien ehkäisemiseksi nykyiset ilmanvaihtomitoitukset ovat riittämättömiä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan (1009/2017) ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 6 I/s henkilöä kohden. Esimerkiksi WHO kuitenkin suosittelee mitoitukseksi 10 l/s henkilöä kohden. Lisäksi sisäilman laadun seuranta on tällä hetkellä puutteellista. Hiilidioksidipitoisuuden on todettu olevan tähän tarkoitukseen hyvä mittari.
Hiilidioksidimittarit mittaavat ilman hiilidioksidipitoisuuden miljoonasosina (ppm). Ulkoilmassa hiilidioksidia on nykyään tyypillisesti 400-450 ppm. Kun sisätilassa on ihmisiä, alle 800 ppm tarkoittaa yleensä, että ilmanvaihto toimii kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi Ranskan lainsäädännössä 800 ppm toimii rajana hyvälle ilmanlaadulle. Sisäilmayhdistyksen sisäilmastoluokituksen tavoitetaso on lähes sama, 350 ppm yli ulkoilman pitoisuuden. Muutokset ja seuranta aiheuttavat kustannuksia, mutta niiden hinta on pieni verrattuna sairauslomista, sairaanhoidosta, pitkittyneistä oireista sekä oppimisvajeesta koituviin kokonaiskustannuksiin.
Sisäilman laadun parantaminen ilmanvaihdon ja ilmanpuhdistimien avulla ei sisällä lainkaan terveysriskejä, kun käytetyt laitteet ovat asianmukaisia. Sisäilman puhtaus on myös tärkeää varautumista tuleviin pandemioihin. Esimerkiksi WHO varoittaa jo ilmavälitteisesti leviävän H5N1-lintuinfluenssan muuntumisesta ihmisestä toiseen tarttuvaksi virukseksi. Puhdas sisäilma vähentää pandemiatilanteissa tarvetta ottaa käyttöön muita, elämää enemmän haittaavia torjuntakeinoja.
Lähteet
Azimi, P., & Stephens, B. (2013). HVAC filtration for controlling infectious airborne disease transmission in indoor environments: Predicting risk reductions and operational costs. Building and environment, 70, 150–160.
Buonanno, G., Ricolfi, L., Morawska, L., & Stabile, L. (2022). Increasing ventilation reduces SARS-CoV-2 airborne transmission in schools: A retrospective cohort study in Italy’s Marche region. Frontiers in Public Health, 10, 4922.
Centers for Disease Control and Prevention (CDC). (2023). Ventilation in Buildings.
Corsi, R., Miller, S. L., VanRy, M. G., Marr, L. C., Cadet, L. R., Pollock, N. R., … & Allen, J. G. (2021). Designing infectious disease resilience into school buildings through improvements to ventilation and air cleaning. The Lancet Covid-19 commission task force on safe work, safe school, and safe travel.
Davis, H. E., McCorkell, L., Vogel, J. M., & Topol, E. J. (2023). Long COVID: major findings, mechanisms and recommendations. Nature Reviews Microbiology, 1–14.
Ervasti, J. (2023). Kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät jyrkkään kasvuun.
European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC). (2021). COVID-19 in children and the role of school settings in transmission-second update (PDF).
Fisk, W. J. (2017). The ventilation problem in schools: literature review. Indoor air, 27(6), 1039-1051.
Jalanko, H. (2021). Flunssa lapsella. Lääkärikirja Duodecim.
Lazarus, J. V., Romero, D., Kopka, C. J., Karim, S. A., Abu-Raddad, L. J., Almeida, G., … & El-Mohandes, A. (2022). A multinational Delphi consensus to end the COVID-19 public health threat. Nature, 1–14.
Lestinen, S., Kilpeläinen, S., & Kosonen, R. (2023). Työntekijöiden suojaaminen ilmavälitteisiä taudinaiheuttajia vastaan toimistoympäristössä-Työsuojelurahaston tutkimushanke# 210099 (SUOJAILMA).
Office for National Statistics (ONS). (2022). Half a million more people are out of the labour force because of long-term sickness.
Mark-Carew, M., Kang, G., Pampati, S., Mead, K. R., Martin Jr, S. B., & Barrios, L. C. (2023). Ventilation Improvements Among K–12 Public School Districts—United States, August–December 2022. Morbidity and Mortality Weekly Report, 72(14), 372.
Nie, Z., Chen, Y., & Deng, M. (2022). Quantitative evaluation of precautions against the COVID-19 indoor transmission through human coughing. Scientific Reports, 12(1), 22573.
Reuschke, D., & Houston, D. (2022). The impact of Long COVID on the UK workforce. Applied Economics Letters, 1–5.
Ruuskanen, O., Peltola, H., & Vesikari, T. (2000). Lasten infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim.
Ruuskanen, O., & Heikkinen, T. (2001.) Lapsen infektiokierre. Duodecim 117 (7). 731–736.
Tanskanen, A. (2023). Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus. Elinkeinoelämän keskusliitto.
Sachs, J. D., Karim, S. S. A., Aknin, L., Allen, J., Brosbøl, K., Colombo, F., … & Michie, S. (2022). The Lancet Commission on lessons for the future from the COVID-19 pandemic. The Lancet, 400(10359), 1224-1280.
Seppänen, O. A., Fisk, W. J., & Mendell, M. J. (1999). Association of ventilation rates and CO2 concentrations with health and other responses in commercial and institutional buildings. Indoor air, 9(4), 226–252. DOI: 10.1111/j.1600-0668.1999.00003.x
Sundell, J., Levin, H., Nazaroff, W. W., Cain, W. S., Fisk, W. J., Grimsrud, D. T., … & Weschler, C. J. (2011). Ventilation rates and health: multidisciplinary review of the scientific literature. Indoor air, 21(3), 191-204.
World Health Organization. (2021). Living guidance for clinical management of COVID-19: living guidance, 23 November 2021 (No. WHO/2019-nCoV/clinical/2021.2). World Health Organization.
World Health Organization. (2021). Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19.